Siirry suoraan sisältöön

Fi-verkkotunnukset – opas Suomen kansalliseen verkkotunnukseen

Fi-verkkotunnus on Suomen kansallinen verkkotunnuspääte, joka viestii sivuston kävijöille kotimaisesta toimijasta ja suomalaisesta läsnäolosta. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä fi-verkkotunnus tarkoittaa, kuka sitä hallinnoi, millaiset säännöt nimen valintaan liittyvät, miten tunnus hankitaan ja uusitaan sekä mitä se maksaa vuonna 2026. Tiedot perustuvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ohjeisiin.

Pikafaktat

  • Pääte: .fi – Suomen kansallinen verkkotunnuspääte (ccTLD)
  • Hallinnoija: Traficom (Liikenne- ja viestintävirasto)
  • Rekisteröinti: verkkotunnusvälittäjän kautta, ei suoraan Traficomilta
  • Kuka voi rekisteröidä: yritys, yhteisö tai yksityishenkilö, asuinmaasta riippumatta
  • Pituus: 2–63 merkkiä
  • Sallitut merkit: a–z, 0–9, tavuviiva sekä kansalliset merkit å, ä ja ö
  • Rekisteröintiaika: tyypillisesti 1–5 vuotta kerrallaan
  • Traficomin maksu 2026: 12 €/vuosi (nousi 9 eurosta vuoden 2026 alussa); välittäjän palvelumaksu päälle
  • Suoja-aika: noin 1 kk voimassaolon päättymisestä ennen tunnuksen vapautumista

Mikä fi-verkkotunnus on ja kuka sitä hallinnoi

Verkkotunnus eli domain on sivuston osoite, jonka käyttäjä kirjoittaa selaimeen, esimerkiksi muodossa yritys.fi. Pääte .fi on Suomen maatunnus (ns. ccTLD, country code top-level domain), ja se on varattu suomalaiseen käyttöön liittyville sivustoille. Moni yritys pitää .fi-päätettä muita päätteitä luotettavampana juuri siksi, että se yhdistetään kotimaisuuteen.

Fi-verkkotunnusten rekisteriä ylläpitää Suomessa viranomaisena Traficom (Liikenne- ja viestintävirasto). Tunnusta ei kuitenkaan haeta suoraan Traficomilta, vaan rekisteröinti ja hallinnointi hoidetaan aina verkkotunnusvälittäjän kautta. Välittäjä on yritys, joka rekisteröi tunnuksen puolestasi, uusii sen, päivittää sen tietoja sekä hoitaa siirrot. Monet webhotellien tarjoajat toimivat samalla verkkotunnusvälittäjinä, joten tunnuksen ja palvelimen voi usein tilata samasta paikasta. Jos olet vielä valitsemassa sopivaa palvelua, kannattaa tutustua siihen, miten valita luotettava webhotelli.

Kenellä on oikeus fi-verkkotunnukseen

Fi-verkkotunnuksen voi rekisteröidä kuka tahansa asuinmaasta riippumatta: yritys, yhteisö, yhdistys, säätiö tai yksityishenkilö. Aiempia asuinpaikka- tai ikärajoituksia ei enää ole. Tunnukset jaetaan pääsääntöisesti siinä järjestyksessä kuin niitä haetaan – toisin sanoen ensimmäisenä ehtivä saa vapaan tunnuksen. Kutakin nimeä kohden voi olla vain yksi .fi-verkkotunnus.

Vaikka valinta on vapaa, rekisteröijä vastaa itse siitä, että tunnus on laillinen. Tunnus ei saa loukata toisen suojattua nimeä tai tavaramerkkiä, eikä se saa olla esimerkiksi toisen yrityksen toiminimi tai yhdistyksen nimi ilman hyväksyttävää perustetta. Välittäjän tehtävä rajoittuu rekisteröijän neuvomiseen.

Fi-verkkotunnuksen säännöt ja sallitut merkit

Verkkotunnuksen voi valita melko vapaasti, mutta nimelle on asetettu muutamia teknisiä sääntöjä. Jos sääntöjä rikotaan, tunnusta ei voida rekisteröidä.

Pituus ja merkistö

Fi-verkkotunnus voi sisältää 2–63 merkkiä. Sallittuja merkkejä ovat kirjaimet a–z, numerot 0–9 sekä tavuviiva-miinusmerkki (-). Väliviivaan liittyy omat sääntönsä:

  • Tavuviiva ei saa olla tunnuksen ensimmäinen eikä viimeinen merkki.
  • Kolmas ja neljäs merkki eivät saa molemmat olla tavuviivoja (poikkeuksena kansallisia merkkejä sisältävän tunnuksen koodattu ACE-muoto).
  • Tunnus ei saa alkaa merkkiyhdistelmällä xn--, koska se on varattu koodatulle muodolle.

Kansalliset merkit ja punycode

Verkkotunnuksessa saa käyttää myös kansallisia kirjaimia å, ä ja ö sekä Suomessa puhuttavan saamen kielen merkkejä. Internetin nimipalvelujärjestelmä ei kuitenkaan ymmärrä näitä merkkejä suoraan, vaan ne muunnetaan taustalla ASCII-yhteensopivaan ACE-muotoon, jota kutsutaan myös punycodeksi. Esimerkiksi kansallisia kirjaimia sisältävä nimi näkyy teknisesti muodossa, joka alkaa aina etuliitteellä xn--. Koska koodattu muoto voi näyttää oudolta eivätkä kaikki järjestelmät ja sähköpostiohjelmat käsittele ä- ja ö-kirjaimia moitteettomasti, Traficom suosittelee harkitsemaan tarkkaan, käyttääkö kansallisia merkkejä pääasiallisessa verkkotunnuksessa.

Huomaa myös, ettei kansallisilla merkeillä varustettu versio ole etuoikeutettu: se, jolla on jo esimerkiksi tunnus talo.fi, ei saa automaattisesti oikeutta versioon tälö.fi, vaan sekin jaetaan ensiksi ehtineelle. Lisää nimen valinnasta löydät oppaasta kuinka valita verkkotunnus.

Näin hankit fi-verkkotunnuksen vaihe vaiheelta

Verkkotunnuksen hankkiminen on suoraviivaista, kun etenee järjestyksessä:

  • Keksi nimi ja tarkista säännöt. Varmista, että nimi täyttää pituus- ja merkistösäännöt ja sopii brändiisi.
  • Tarkista saatavuus. Traficomin fi-verkkotunnushaulla voit katsoa, onko nimi vapaa. Haku näyttää myös varatun tunnuksen tilan, voimassaolon päättymispäivän ja mahdollisen vapautumisajankohdan.
  • Varmista laillisuus. Tarkista esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen rekistereistä, ettei nimi loukkaa toisen tavaramerkkiä tai toiminimeä.
  • Valitse välittäjä. Rekisteröinti tehdään aina verkkotunnusvälittäjän kautta. Tee välittäjän kanssa sopimus ja säilytä tunnuksesi hallintatiedot itselläsi.
  • Rekisteröi tunnus. Välittäjä merkitsee tunnuksen Traficomin rekisteriin valitsemaksesi ajaksi, tyypillisesti 1–5 vuodeksi kerrallaan.

Jos tunnus on jo varattu, voit harkita toista päätettä tai hieman eri kirjoitusasua. Konkreettisia hintatietoja ja esimerkkejä löydät artikkelista fi-domainin rekisteröinnin hinta.

Mitä fi-verkkotunnus maksaa

Fi-verkkotunnuksen hinta koostuu kahdesta osasta: Traficomin perimästä verkkotunnusmaksusta ja välittäjän omasta palvelumaksusta. Traficomin perimä tukkumaksu nousi vuoden 2026 alussa 9 eurosta 12 euroon vuodelta. Tämä 12 euron maksu on hinta, jonka jokainen välittäjä maksaa Traficomille jokaista tunnusta kohden.

Välittäjä lisää tukkumaksun päälle oman katteensa ja mahdolliset lisäpalvelut (esimerkiksi hallintapaneelin, sähköpostin tai DNS-hallinnan), joten loppuasiakkaan maksama vuosihinta vaihtelee välittäjittäin. Hinta määräytyy myös sen mukaan, kuinka moneksi vuodeksi tunnus rekisteröidään kerralla. Verkkotunnus on kokonaisuutena edullinen, mutta sen merkitys näkyvyydelle on suuri, joten vertailu kannattaa tehdä palvelun laadun eikä pelkän hinnan perusteella. Vertailuun saat apua oppaasta domainhotelli.fi-arvostelu.

Hyvän verkkotunnuksen piirteet

Hyvä fi-verkkotunnus on selkeä, lyhyt ja helposti muistettava, ja sillä on viestinnällinen tarkoitus – se vastaa yrityksen toiminimeä, tavaramerkkiä tai aputoiminimeä. Nimen valinnassa kannattaa huomioida muutama asia:

  • Muistettavuus. Pitkä ja monimutkainen nimi kääntyy helposti itseään vastaan: sitä ei muisteta eikä löydetä yhtä helposti.
  • Lausuttavuus. Lausu nimi ääneen ja mieti, miten se taipuu myös muilla kielillä. Kansalliset merkit voivat vaikeuttaa käyttöä sähköpostiosoitteissa ja muissa järjestelmissä.
  • Kuvaavuus. Nimen olisi hyvä kertoa toiminnasta tai tuotteesta. Hauska mutta epäselvä nimi voi jäädä irralliseksi brändistä.
  • Erottuvuus. Vältä nimiä, jotka muistuttavat liikaa olemassa olevia tunnuksia – sekaannukset voivat haitata sekä omaa että toisen liiketoimintaa.

Jos haluat käyttää useampaa kirjoitusasua tai leikkisämpää nimeä, voit rekisteröidä useita tunnuksia ja ohjata liikenteen yhdelle pääsivustolle. Verkkotunnus vaikuttaa osaltaan myös hakukonenäkyvyyteen, joten valinta kannattaa tehdä huolella; aiheesta lisää artikkelissa SEO-hosting ja verkkosivuston näkyvyys.

Fi-verkkotunnus vai jokin muu pääte

Fi-pääte ei ole ainoa vaihtoehto, ja monet yritykset rekisteröivät saman nimen useilla päätteillä. Alla olevassa taulukossa on vertailtu .fi-päätettä yleisimpiin kansainvälisiin päätteisiin. Vertailu auttaa hahmottamaan, milloin kotimainen pääte on luontevin valinta.

Vertailu

PääteHallinnoijaKuka voi rekisteröidäKansalliset merkit (ä/ö/å)Tyypillinen käyttö
.fiTraficom (Suomi)Kuka tahansa, asuinmaasta riippumattaKylläSuomalaiset yritykset ja sivustot
.comVerisign (ICANN)Kuka tahansa maailmanlaajuisestiVain koodattuna (IDN)Kaupalliset ja kansainväliset sivustot
.euEURidEU-alueen asukkaat ja organisaatiotVain koodattuna (IDN)EU-laajuinen läsnäolo
.netVerisignKuka tahansa maailmanlaajuisestiVain koodattuna (IDN)Verkko- ja teknologiapalvelut
.orgPublic Interest RegistryKuka tahansa maailmanlaajuisestiVain koodattuna (IDN)Järjestöt ja voittoa tavoittelemattomat

Verkkotunnuksen siirto ja välittäjän vaihto

Oletko jo rekisteröinyt tunnuksen, mutta haluat vaihtaa välittäjää tai siirtää hallinnan muualle? Siirto onnistuu ilman, että tunnus vanhenee tai sivusto lakkaa toimimasta. On hyvä erottaa kaksi eri tilannetta:

  • Välittäjän vaihto. Kun haluat siirtää tunnuksen hallinnan toiselle välittäjälle mutta haltija pysyy samana, tarvitset välittäjän vaihtoavaimen. Voit pyytää uutta välittäjää noutamaan avaimen vanhalta välittäjältä tai pyytää avaimen itse.
  • Haltijan vaihto. Kun tunnuksen omistus siirtyy kokonaan toiselle käyttäjälle, käytetään siirtoavainta. Nykyinen välittäjä varmistaa siirto-oikeuden ja pyytää avaimen rekisteriviranomaiselta.

Käytännössä välittäjä hoitaa suurimman osan vaiheista puolestasi, kunhan toimitat tarvittavan avaimen. Jos siirrät tunnuksen uuteen webhotelliin, muista tarkistaa myös sähköpostin ja SSL-varmenteen toimivuus; näistä kerrotaan tarkemmin SSL-sertifikaatin oppaassa.

Verkkotunnuksen uusiminen ja vanheneminen

Verkkotunnus rekisteröidään määräajaksi, ja se on uusittava voimassaolon päättyessä. Useimmat välittäjät uusivat tunnuksen automaattisesti, mikäli palvelua ei irtisanota ja laskut maksetaan ajallaan. Ennen päättymistä ilmoitus lähetetään tunnuksen yhteystietoihin merkitylle henkilölle, joten yhteystiedot kannattaa pitää ajan tasalla – vanhentunut sähköpostiosoite on yleinen syy siihen, että uusiminen unohtuu.

Jos tunnusta ei uusita, sillä on voimassaolon päättymisen jälkeen noin kuukauden suoja-aika, jonka aikana sen voi vielä lunastaa takaisin. Suoja-ajan jälkeen tunnus vapautuu kenen tahansa rekisteröitäväksi. Uusimatta jättäminen voi käytännössä tarkoittaa, että esimerkiksi verkkokauppa tai sähköposti lakkaa toimimasta, joten uusimisvastuu kannattaa osoittaa yrityksessä nimetylle henkilölle tai hyödyntää automaattista uusintaa.

Varo myös huijauslaskuja: Traficom on varoittanut viesteistä, joissa väitetään tunnuksen vanhenevan pian ja vaaditaan maksua epämääräiselle taholle. Maksu kuuluu aina omalle välittäjällesi.

Yrityksen nimen ja tavaramerkin suojaaminen

Fi-verkkotunnus on osa yrityksen brändiä verkossa, joten tunnuksen rinnalla kannattaa suojata myös toiminimi tai tavaramerkki. Rekisteröinti tehdään Patentti- ja rekisterihallituksen kautta, ja se kannattaa hoitaa jo yrityksen perustamisvaiheessa, jotta brändiä voi kehittää rauhassa.

Suojaaminen on tärkeää, koska toinen taho voi yrittää rekisteröidä hyvin samankaltaisen tunnuksen. Jos tunnus loukkaa suojattua tavaramerkkiä tai toiminimeä, oikeudenhaltija voi vaatia tunnusta itselleen tai sen poistamista, mikäli rekisteröijä ei pysty esittämään hyväksyttävää perustetta. Riitatilanteissa .fi-tunnuksia koskevia asioita voi ratkaista Traficom.

Yleisimmät virheet

  • Yhteystietojen vanheneminen. Vanha sähköpostiosoite tai yrityksestä lähtenyt yhteyshenkilö johtaa siihen, ettei uusimismuistutus tavoita ketään.
  • Liian pitkä tai epäselvä nimi. Hankala nimi heikentää muistettavuutta ja sopii huonosti sähköpostiosoitteeksi.
  • Kansallisten merkkien varaukseton käyttö. ä- ja ö-kirjaimet voivat aiheuttaa ongelmia sähköposteissa ja vanhoissa järjestelmissä.
  • Tavaramerkin tarkistamatta jättäminen. Toisen suojattua nimeä muistuttava tunnus voidaan joutua luovuttamaan pois.
  • Huijauslaskuihin reagoiminen. Maksa uusinnat vain omalle välittäjällesi, älä tuntemattomille laskuttajille.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuka myöntää fi-verkkotunnukset?

Fi-verkkotunnusten rekisteriä ylläpitää viranomaisena Traficom (Liikenne- ja viestintävirasto). Itse tunnus rekisteröidään kuitenkin aina verkkotunnusvälittäjän kautta, ei suoraan Traficomilta.

Kuinka pitkä fi-verkkotunnus voi olla?

Tunnus voi sisältää 2–63 merkkiä. Sallittuja ovat kirjaimet a–z, numerot 0–9 ja tavuviiva sekä kansalliset merkit å, ä ja ö. Tavuviiva ei saa olla ensimmäinen eikä viimeinen merkki.

Paljonko fi-verkkotunnus maksaa vuonna 2026?

Traficomin perimä verkkotunnusmaksu on 12 euroa vuodelta vuoden 2026 alusta alkaen. Tämän päälle tulee välittäjän oma palvelumaksu, joten loppuhinta vaihtelee välittäjittäin.

Mitä tapahtuu, jos verkkotunnusta ei uusita?

Voimassaolon päätyttyä tunnuksella on noin kuukauden suoja-aika, jonka aikana sen voi vielä lunastaa. Sen jälkeen tunnus vapautuu kenen tahansa rekisteröitäväksi.

Voiko fi-verkkotunnuksen rekisteröidä yksityishenkilö?

Kyllä. Fi-verkkotunnuksen voi rekisteröidä kuka tahansa – yritys, yhteisö tai yksityishenkilö – asuinmaasta riippumatta. Tunnukset jaetaan ensiksi ehtineelle.