Siirry suoraan sisältöön
Home » Blogi » Mitä on älykkäät sopimukset lohkoketjuissa?

Mitä on älykkäät sopimukset lohkoketjuissa?

  • tehnyt
Mitä on älykkäät sopimukset lohkoketjuissa?

Bitcoin ja lohkoketjuteknologia ovat tulleet vuosi vuodelta tutummaksi myös Suomessa. Lohkoketjuihin liittyy myös niin sanottu älykäs sopimus (smart contract). Ennen kuin paneudumme tarkemmin siihen, mikä älykäs sopimus on, sanottakoon sen verran, että se eroaa perinteisestä sopimuksesta jo siinä, että se pystyy keräämään erittäin suuren määrän dataa monista lähteistä. Sen lisäksi se pystyy prosessoimaan sitä sopimuksen ehtojen mukaisesti sekä tekemään prosessoin pohjalta toiminnallisia muutoksia.

Todennäköisesti tulevaisuudessa tulemme solmimaan sopimukset yhä useammin hyödyntäen älykkäitä sopimuksia. Niitä pidetään luotettavampina, kuin perinteisiä sopimuksia, jotka on kuitattu helposti väärennettävällä allekirjoituksella. Älykkäitä sopimuksia voidaan hyödyntää hyvin moniin eri käyttötarkoituksiin, joita niin ikään tullaan käsittelemään tarkemmin tällä sivulla.

Mikä on älykäs sopimus?

Älykäs sopimus toteutetaan vain, kun jokainen sopimukseen määritelty ehto täyttyy. Älykäs sopimus toteutuu siis automaattisesti, kun ehdot täyttyvät. Kaikki perustuu hajautettuun lohkoketjuun.

Ethereum-kryptovaluutta on tehnyt älykkäistä sopimuksista tunnettuja, mistä on tullut myös sellainen harhaluulo, että älysopimuksia voitaisiin käyttää vain kryptovaluuttojen yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan älysopimusten käyttötarkoituksia on käytännössä loputtomiin.

Ethereumista on tullut Bitcoinin jälkeen arvostetuin kryptovaluutta varsinkin sen teknologian ja älykkäiden sopimusten vuoksi. Ethereum hinta onkin kohonnut sitä mukaa, kun sen teknologiaa on voitu hyödyntää esimerkiksi ICO- ja DeFi-buumissa aiemmin.

Älykäs sopimus helpottaa sopimuksen solmimista digitaalisesti ja se pystyy myös automaattisesti valvomaan ja tarkistamaan sopimuksen. Älykkäiden sopimusten hyödyntäminen ei vaadi edes kolmansia osapuolia valmistamaan ja tarkistamaan sopimusta, vaan sopimuksen osapuolet voivat tehdä kaiken keskenään.

Älysopimukset tuovat sopimiseen lisää turvallisuutta ja lisäksi ne vähentävät perinteisiä transaktiokustannuksia, joita perinteisiin sopimuksiin liittyy. Ethereumin lisäksi myös monet muut kryptovaluutat ovat kehittäneet älysopimuksia.

Älysopimusten historia

Älykkäät sopimukset perustuvat käsitteeseen, joka on peräisin 1990-luvulta. Nick Szabon katsotaan keksineen ensimmäisen älykkään sopimuksen vuonna 1996 määritelmän nykytiedon mukaan.

Älysopimus on siis kahden tai useamman osapuolen välinen sopimus. Nick Szabon mukaan perinteisissä sopimuksissa oli yksi suuri heikkous. Niiden ylläpidosta tulee vuosi vuodelta hankalampaa, kun maailma on siirtynyt digitaaliseen aikaan. Tähän älykkäät sopimukset tarjoavatkin ratkaisun.

Nick Szabon määritteli siis jo 1990-luvulla, että älykäs sopimus on digitaalinen sopimus, joka perustuu protokolliin ja ehtoihin. Hän jatkoi, että älykäs sopimus myös suoriutuu automaattisesti, kun ehdot täyttyvät. Vaikkakin siis älykkäät sopimukset ovat alkaneet esiintyä mediassa vasta aivan viime vuosina, on ne määritelty ensimmäisen kerran jo reilusti yli 20 vuotta sitten.

Miten älykäs sopimus toimii?

Kryptovaluuttoihin ja lohkoketjuihin liittyy paljon vaikeasti selitettäviä käsitteitä, eikä älysopimus ole tähän mikään poikkeus. Helpointa älysopimuksen toimintaa on selittää sitä esimerkkien avulla sekä jakamalla sitä pienempiin osiin.

Älykäs sopimus perustuu siis ennalta määriteltyihin ehtoihin, joiden on täytyttävä, jotta sopimus astuu voimaan. Käytännössä nämä ehdot toimivat siis ”jos tämä, niin tuo”-logiikalla. Tai tekemällä kaavasta vielä matemaattisempi, niin sitä voidaan kuvailla myös ”jos x, niin y”-logiikaksi.

Jos ehdot täyttyvät, sopimus pannaan automaattisesti täytäntöön. Näin voidaan toimia esimerkiksi kryptovaluuttatransaktion yhteydessä. Jos esimerkiksi haluat ostaa tuotteen joltakulta kryptovaluutalla, voit käyttää älysopimusta. Tämän etuna on, että sinun ei enää tarvitse luottaa siihen, että toinen henkilö todella lähettää sinulle tuotteen. Sopimus ottaa hoitaa tämän nimittäin puolestasi.

Kun käytät älysopimusta, omaisuuserä tai valuutta siirretään ohjelmaan. Ohjelma suorittaa sitten koodia, jolla vahvistetaan ehdot, ennen kuin arvo siirretään automaattisesti toiselle henkilölle, palautetaan lähettäjälle tai tehdään jonkinlainen yhdistelmä näistä. Samalla hajautettu päärekisteri kopioi dokumentin, mikä lisää luotettavuutta sekä estää sopimuksen peukaloinnin.

Molempien osapuolten on tällöin hyväksyttävä ehdot etukäteen ja allekirjoitettava sopimus digitaalisesti. Tämän jälkeen sopimus valvoo automaattisesti, ovatko ehdot täyttyneet. Jos näin käy, se pannaan täytäntöön.

Mitkä ovat älykkäiden sopimusten edut?

Älykkäiden sopimusten tärkein etu on se, että ne automatisoivat prosesseja. Tämä säästää aikaa ja rahaa sekä vähentää inhimillisten virheiden riskiä. Lisäksi älykkäät sopimukset ovat turvallisempia kuin perinteiset sopimukset. Tämä johtuu siitä, että ne perustuvat lohkoketjuteknologiaan, jota on hyvin vaikea peukaloida.

Älykkäiden sopimusten edut liittyvät paljon lohkoketjujen hyviin puoliin. Lohkoketju on hajautettu, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa voi osallistua siihen ilman kolmannen osapuolen apua. Tämä järjestelmä ei ainoastaan säästä aikaa ja rahaa, vaan vähentää myös konfliktien mahdollisuutta.

Vaikka lohkoketjuihin liittyy joitakin luontaisia ongelmia, ne ovat silti nopeampia, halvempia ja turvallisempia kuin perinteiset järjestelmät. Siksi myös monet pankit ja hallitukset ovat kiinnittäneet huomiota lohkoketjuteknologiaan.

Älykkäät sopimukset ovat myös hyvin läpinäkyviä ja jättävät vähemmän jossittelun ja mielipiteiden varaan. Data luodaan, tallennetaan ja jaetaan ketjuihin kollektiivista käyttämistä varten.

Mihin älykkäitä sopimuksia voidaan käyttää?

Ei ole epäilystäkään siitä, että älykkäät sopimukset tekevät ihmisten elämästä paljon helpompaa. Suurin osa nykyisin käytetyistä prosesseista perustuu vahvasti luottamukseen, mikä ei välttämättä ole tietenkään huono asia. Älykkäiden sopimusten käyttöönotosta voi kuitenkin olla hyötyä monien tehtävien virtaviivaistamisessa.

Älykkäät sopimukset voivat helpottaa esimerkiksi asunnon vuokraamista sekä vuokranantajan että vuokralaisen näkökulmasta. Käytännössä vuokralainen ja vuokranantaja voivat esimerkiksi sopia, mitä maksutapaa käytetään vuokranmaksuun. Vuokralainen ja vuokranantaja yhdistävät sitten tähän maksuratkaisuun omat pankkitilinsä ja maksutapa kirjataan älysopimukseen.

Sopimukseen kirjataan tiedot myös vuokran suuruudesta, sekä siitä, milloin vuokra pitää maksaa. Sopimukseen kirjattu summa tilitetään vuokralaisen tililtä joka kuukausi sovittuna päivänä automaattisesti, ilman manuaalista maksamista tai maksutapahtuman seurantaa.

Älysopimuksen käyttäminen äänestykseen

Älykkäät sopimukset eivät liity suoranaisesti kryptovaluuttoihin vaan pikemminkin lohkoketjuihin. Älysopimuksia voidaan käyttää, ja joissain maissa on jo käytettykin, myös äänestyksiin. Esimerkiksi vaalit voidaan järjestää älykkäiden sopimusten avulla niin, että huijaamiselle ja korruptiolle on entistä vähemmän tilaa.

Monet ihmisethän eivät äänestä sen vuoksi, että eivät usko äänestysten vilpittömyyteen. Älysopimusten hyödyntäminen voisi vähentää tällaista vaaleihin liittyvää epäilemistä, mikä on joissakin maissa huomattavasti yleisempää kuin toisissa.

Älysopimukset mahdollistaisivat äänestämisen myös verkon välityksellä kotoa käsin. Äänestysaktiivisuus voisi siis nousta, kun äänestäminen ei vaatisi enää äänestyspaikalle lähtemistä, jonottamista ja oman henkilöllisyyden todistelua.

On selvää, että vanhempi ikäpolvi, joka on tottunut käymään lähipostissa äänestämässä, haluaa jatkossakin äänestää käymällä fyysisesti äänestyspaikalla. Mutta, mitä nuoremmista äänestäjistä on kyse, sitä todennäköisemmin he haluavat mieluummin äänestää netissä.

Älysopimusten hyödyntäminen työsopimuksissa

Työehtosopimukset ovat olleet paljon esillä Suomessa varsinkin viimeisen 10 vuoden aikana, joskin myös sitä ennen. Viime aikoina ne ovat olleet esillä paljon sen vuoksi, että työnantajapuoli kaipaisi joustavampaa sopimista Suomeen, eli niin sanottua paikallista sopimista. Aika näyttää, mutta älysopimukset voisivat auttaa myös uudenlaisten työsopimusten solmimisessa.

Sopimuksia tarvitaan, jotta voidaan saada aikaan työelämässä mitä tahansa: mistä puhutaan, mistä pitäisi keskustella, mikä on olennaisinta ja mikä vähemmän olennaista. Sopiminen koskee sen selvittämistä, miten jatketaan yhdessä, miten tehdään päätöksiä ja mitkä vaihtoehdot valitaan. Työhön kuuluu myös sopimus, jossa määritellään työehdot ja tehtävän suorittamisesta maksettava korvaus. Näitä kutsutaan yleensä työsopimuksiksi tai alakohtaisiksi työehtosopimuksiksi.

Uusilla teknologioilla, kuten lohkoketjuilla, älykkäillä sopimuksilla ja token-talouksilla, voi olla suuri vaikutus työelämään tulevina vuosina. Esimerkiksi tokenit saattavat tulla uudeksi maksumuodoksi tehdystä työstä perinteisen palkan rinnalle. Lisäksi tokeneita voidaan käyttää helpottamaan yrityksen yhteisomistusta. Tokenien avulla perinteinen työsuhde ei ole välttämätön, vaan osallistujat voivat osallistua verkostomaisiin alustatalouden palveluihin osana epävirallista ryhmää tai yhteisöä.

Perinteinen työsuhde voi kehittyä tulevaisuudessa, ja sen myötä myös työsopimus. Älykkäitä sopimuksia voidaan esimerkiksi käyttää maksamaan työkorvauksia automaattisesti, turvallisesti ja läpinäkyvästi, kun tietyt työn reunaehdot täyttyvät. Tehokkaiden älykkäiden sopimusten luomiseksi on tärkeää määrittää ensin niiden toimintaedellytykset ja ehdot.

Älykkäiden sopimusten hyödyntäminen terveydenhuollossa

Älykkäitä sopimuksia voidaan hyödyntää myös terveydenhuollon prosesseissa. Älysopimusta voitaisiin käyttää esimerkiksi potilastietojen tallentamiseen. Tämän etuna on, että tiedot olisivat paljon paremmin suojattuja peukaloinnilta ja katoamiselta. Suomessakin on ollut viime vuosina esillä potilastietojen hakkerointia vääriin käsiin.

Terveystiedot voidaan salata ja tallentaa lohkoketjuun yksityisellä avaimella, johon vain valtuutetut henkilöt pääsevät käsiksi. Samaa tapaa voidaan käyttää sen varmistamiseen, että tutkimukset suoritetaan asianmukaisten ohjeiden mukaisesti.

Testitulosten, lääkehistorian ja muiden potilaan terveyteen liittyvien tietojen hallinnointiin voitaisiin käyttää tilikirjaa. Tiedot olisi mahdollista säilyttää lohkoketjussa ja myös jakaa turvallisesti niille tahoille, joiden tulee päästä tietoihin käsiksi.

Digitaalinen maailma laajenee nopeasti. Lohkoketjuteknologia on kehittynyt nopeasti reilussa vuosikymmenessä. Bitcoinin synnystä ja lohkoketjuteknologian debyytistä lähtien olemme kulkeneet pitkän matkan. Lohkoketjuteknologia on vielä lapsenkengissään, mutta se on saavuttanut paljon lyhyessä ajassa. On kiehtovaa nähdä, miten älykkäät sopimukset ja sen mahdollistamat palvelut kehittyvät ja kasvavat tulevina vuosina.

Jos reilussa kymmenessä vuodessa kuljettiin näin pitkä matka, mitä kaikkea tapahtuukaan seuraavan 10 vuoden aikana. Mikä on seuraava suuri läpimurto? Mitä uusia palveluja ja sovelluksia tulemme näkemään? Vain aika näyttää, mutta yksi asia on varma: digitaalinen maailma on tullut jäädäkseen.

Älykkäiden sopimusten heikkoudet

Lohkoketjupohjainen älykäs sopimus on läpinäkyvä kaikille lohkoketjun käyttäjille. Vaikka tämä antaa kaikille mahdollisuuden tunnistaa ongelmat, kuten tietoturva-aukot, niitä ei välttämättä korjata nopeasti. Esimerkkinä voidaan mainita vuonna 2016 tapahtunut Etherin ryöstöhyökkäys DAO:ssa.

Tuolloin 50 miljoonaa dollaria onnistuttiin varastamaan, kun kehittäjät yrittivät päästä konsensukseen sopivasta ratkaisusta. DAO:ssa oli viive ennen kuin hakkerit pystyivät varastamaan varat. Ennen määräajan loppumista Ethereum-ohjelmiston fork luotiin hakkerien varastamien varojen takaisinperimiseksi.

Yksi älykkäisiin sopimuksiin liittyvä heikkous onkin se, että kun ne on otettu käyttöön, niitä on hyvin vaikea muuttaa. Tämä johtuu siitä, että jokaisen verkon solmun on hyväksyttävä muutokset ennen kuin ne voidaan toteuttaa. Jos asiasta ollaan eri mieltä, verkko voidaan jakaa kahteen erilliseen ketjuun. Näin kävi Ethereumille ja Ethereum Classicille DAO-hakkeroinnin jälkeen.

Älykkäiden sopimusten suurin haittapuoli on se, että ne perustuvat vahvasti teknologiaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ongelmia ilmenee, niitä voi olla hyvin vaikea ratkaista. Jos esimerkiksi sopimus on ohjelmoitu väärin, se ei välttämättä toimi tarkoitetulla tavalla. Älykkäiden sopimusten heikkoudeksi voidaan vielä laskea myös se, että niistä ei ole vielä paljon kokemusta ja niiden tekniikka kehittyy hyvin nopeasti.

Lohkoketjut mahdollistavat toimivat älykkäät sopimukset

Lohkoketjuteknologian avulla resurssit, jotka eivät aiemmin olleet niinkään digitaalisia, muuttuvat digitaalisiksi teknisiksi resursseiksi, mikä helpottaa eri toimijoiden välisissä sopimuksissa. Lohkoketjuteknologia on menetelmä, jonka avulla toisilleen tuntemattomat osapuolet voivat työskennellä yhdessä tietokantojen ylläpitämiseksi ja muuttamiseksi täysin hajautetusti ilman keskitettyä valvovaa tahoa.

Lohkoketjuun voidaan onnistuneen kehitystyön ansiosta tallentaa nykyisin tietojen lisäksi myös automatisoitua ohjelmointilogiikkaa. Myös älykkäät sopimukset ovat nyt mahdollisia tämän innovaation ansiosta.

Älykäs sopimus on lohkoketjun konsensusarkkitehtuuriin perustuva digitaalinen ohjelma, joka toteuttaa sisäisen logiikkansa automaattisesti, kun tietyt ehdot täyttyvät. Älykkään sopimuksen hajautettu rakenne estää yksittäisiä henkilöitä muuttamasta sen sisäistä logiikkaa ilman oikeutta.

Älykkäät sopimukset Ethereum-alustalla

Ethereum on hajautettu alusta, jolla käytetään älykkäitä sopimuksia. Vitalik Buterin kehitti sen yhtiökumppaneidensa kanssa vuonna 2013, ja siitä on tullut laajimmin käytetty lohkoketju älykkäiden sopimusten käyttöönottoon.

Ethereum-alustan perustana toimii ETH-valuutta, joka ei kuitenkaan ole pääasia Ethereumissa. Tärkeintä Ethereumissa on ollut alusta asti olla mahdollisimman toimiva lohkoketju ja mahdollista sen päälle rakennettavat sovellukset.

Ethereumin lohkoketjussa oleellisimmat palaset ovat asymmetrinen salaus, vertaisverkko sekä kryptografisen pitävä tiiviste. Hankkeen tavoite on ollut mahdollistaa ihmisten välinen transaktioiden suorittaminen luotettavasti ja turvallisesti.

256-bittinen virtuaalitietokone toimii Ethereumissa moottorina. Sen suorittamat transaktiot ovat verkon kaikkien koneiden nähtävissä. Käytännössä Ethereum-alustaan on luoto lohkoketju sekä virtuaalitietokone, joka suorittaa määritetyt ohjelmat. Virtuaalitietokone on Turing-täydellinen, mikä tarkoittaa, että sillä suoritettujen laskennallisten tehtävien lopputulokseksi saadaan sama, kuin millä muulla tahansa Turing-täydellisellä tietokoneella laskettaessa.

Ethereum-alustan lähtökohdat

Ethereumissa universaalius on ollut lähtökohtana. Toisin sanoen Ethereumissa ei ole ominaisuuksia, vaan sen tehtävä on tarjota Turing-täydellinen ohjelmointikieli niiden tekemiseen. Tähän liittyy alustan toinen tavoite olla mahdollisimman yksinkertainen. Tietokoneiden välillä tapahtuvassa viestinnässä käytetystä protokollasta on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertainen.

Ethereumissa lähtökohtana on ollut myös tekijöiden harjoittaman syrjinnän estäminen. Käytännössä se tarkoittaa, että protokollan tekijöillä ei ole mahdollisuutta rajoittaa alustan käyttötarkoituksia. Lisäksi Ethereumissa on peräänkuulutettu modulaarisuutta, eli sitä, että protokollaa voidaan laajentaa lisäosilla ja moduuleilla. Tämän pitää olla tehtävissä myös ketterästi aina tarvittaessa.

Älykkäiden sopimusten Solidity-kieli

Älykkäät sopimukset ovat ohjelmia, jotka toimivat Ethereumin virtuaalikoneessa. Riippuu kontekstista, tuleeko niihin viitata sopimuksina vai ohjelmina. Ohjelmointikieli Solidity on suunniteltu erityisesti älykkäiden sopimusten luomiseen.

Protokolla, eli lohkoketjuun liittyvä tiedonsiirtotapa määrittelee tiedon jäsentämisen. Solidity on korkean tason ohjelmointikieli, jonka avulla voidaan kirjoittaa ohjelmia, jotka ovat vuorovaikutuksessa Ethereumin virtuaalikoneen kanssa. Toisin sanoen Solidity on sopimuskeskeinen ja korkean tason kieli älykkäiden sopimusten toteuttamiseen. Sen lisäksi, että Ethereum tarjoaa mahdollisuuden luoda älykkäitä sopimuksia, se tarjoaa myös virtuaalikoneen, jossa älykkäitä sopimuksia voidaan toteutettu.

Ethereumin lohkoketju mahdollistaa älykkäiden sopimusten toteuttamisen hajautetusti. Tämä tarkoittaa, että keskusviranomaista ei tarvita valvomaan sopimuksen toteutusta. Sopimuksen toteuttaa Ethereum-protokollaa käyttävien tietokoneiden verkko.

Virtuaalitietokone suorittaa Solidity-kielellä kirjoitettuja ohjelmia. Virtuaalikoneen ympäristö on tarkasti rajattu, mutta muutoin se toimii kuin normaali tietokone. Kaikki kehittäjän tietokoneella toimivat ominaisuudet toimivat samalla tavalla kaikissa verkkoon kuuluvissa koneissa.

Solidity määrittää älykkään sopimuksen isoksi määräksi dataa ja koodia. Tämän vuoksi lohkoketjuun on lisättävä Solidityllä käännetty tavukoodi. Kehittäjä voi käyttää vain virtuaalikoneen hallinnassa olevia resursseja ja virtuaalikone estää ohjelmien ulospääsyn. Jokaisella lohkoketjun osakkaalla on mahdollisuus tarkastella tietokannan transaktioita, koska ne ovat julkisia verkon kaikille osakkaille.

Alusta ja ekosysteemi

Ethereumia kutsutaan monilla eri nimillä. Sitä voi löytää kutsuttavan esimerkiksi kryptovaluutaksi, ekosysteemiksi, alustaksi ja hajautettujen sovellusten käyttöjärjestelmäksi. Samoja termejä käytetään myös Ethereumin kilpailijoihin, joita ovat esimerkiksi Tezos ja EOS. Esimerkiksi kaikki nämä kolme on kehitetty alustoiksi, joiden päälle on mahdollista rakentaa dappeja, eli hajautettuja sovelluksia ja älysopimuksia.

Token tarkoittaa tällaisissa alustoissa toimivaa valuuttaa, jonka tehtävä on välittää arvoa. Tokenilla ei ole omaa lohkoketjua, vaan ne ovat tyypillisesti yhden rajatun sisällä toimivia rahakkeita. Tokenization on prosessi, jossa luodaan tunniste. Sen lisäksi, että tokeneita voidaan käyttää valuuttana, niitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten edustamaan omaisuutta tai antamaan pääsyn johonkin palveluun. Tokeneihin liittyy oleellisesti myös NFT-markkinat.

Ethereumin suurin vahvuus lienee sen monipuolisuus. Alusta on suunniteltu mahdollisimman yksinkertaiseksi, jotta sitä voidaan käyttää helposti hyvin moniin eri käyttötarkoituksiin. Se onkin hyvin erilainen Bitcoinin kanssa, joka on suunniteltu nimenomaan kryptovaluutaksi.

Tezos älysopimukset

Tezos on verrattavissa Ethereumiin, EOS:iin, NEO:on ja muihin vastaaviin projekteihin siinä mielessä, että se on alusta älykkäille sopimuksille ja hajautetuille sovelluksille. Yksinkertaisesti sanottuna se on siis ekosysteemi älykkäille sopimuksille ja hajautetuille sovelluksille.

Mikä erottaa Tezosin Ethereumista ja muista vastaavista alustoista? Tezosista puhuttaessa tuodaan yleensä esiin kaksi ominaisuutta muita useammin: yhteisön ohjaama lohkoketju ja formaali varmennus.

Tezos käyttää älykkäille sopimuksille omaa ohjelmointikieltään, Michelsonia. Vaikka muut alustat tukevat useita kieliä, joilla älykkäitä sopimuksia voidaan kirjoittaa, Tezos käyttää siis erilaista lähestymistapaa. Lähestymistapa johtuu sen verifiointimenetelmästä eli formaalista varmennuksesta. Se tarkoittaa matemaattista tapaa verifioida koodin oikeellisuus.

EOS älysopimukset

EOS on Ethereumin kaltainen alusta hajautetuille sovelluksille ja älykkäille sopimuksille. Suurin ero näiden kahden välillä on se, että EOS käyttää erilaista konsensusmekanismia, jota kutsutaan nimellä Delegated Proof of Stake (DPoS). DPoS:n etuna on, että se on hyvin energiatehokas.

Kaikki ylläpitäjät luovat uusia lohkoja EOS:n lohkoketjuun omalla vuorollaan. Lohkoja syntyy suunnilleen puolen sekunnin välein. Tämä tekee mahdolliseksi esimerkiksi Bitcoiniin verrattaessa huomattavasti paremman kapasiteetin. Ylläpitäjän maine heikkenee, jos hän epäonnistuu omalla vuorollaan jatkuvasti. Tämä johtaa myös siihen, että kyseinen ylläpitäjä poistetaan kokonaan ylläpitäjien joukosta. EOS:n, Ethereumin ja Tezosin kanssa älysopimusmarkkinoista kamppailee myös lukuisat muut hankkeet.

Hajautettu talousmaailma ja Aave

Aave-kryptovaluutta on hajautettu rahoitusteknologia, jonka avulla käyttäjät voivat lainata tai sijoittaa rahaa ilman kolmansia osapuolia, kuten pankkeja. Aave on luotu Suomessa, kuten jo nimestä voikin päätellä.

Aave on yksi maailman suosituimmista hajautetuista rahoituspalveluista. DeFi, eli hajautettu rahoitus, poistaa välikädet lainaus- ja talletusprosesseista. Nykyään kun haluat hakea lainaa mistä tahansa tavallisesta pankista, se aiheuttaa melkoista päänvaivaa. Erilaiset rahoituspalvelut ovat hajautetun rahoituksen mallissa sen sijaan yksinkertaisempia ja nopeampia.

DeFi-yritykset eivät ole olleet olemassa pitkään, mutta ne ovat jo herättäneet hallitusten ja pankkien huomion. Koska esimerkiksi pankit saavat suurimman osan tuloistaan lainojen koroista, DeFi voisi viedä ison osan niiden liikevaihdosta kokonaan pois. Ei ole siis mikään ihme, että moni taho suhtautuu hajautettuun rahoitukseen negatiivisesti.

Aave ja muut DeFi-palvelut parantuvat vuosi vuodelta, mutta jo nyt ne vaikuttavat todella lupaavilta. Esimerkiksi Aaveen tavoitteena on luoda osallistujien täydessä hallinnassa oleva järjestelmä lainaamiselle ja lainan ottamiselle. Käyttäjällä on mahdollisuus saada korkotuottoa tallettamalleen varallisuudelle.

Talletettua määrää vastaan saa tokeneita, jotka tuottavat käyttäjälle korkotuottoa. Sillä tähdätään siihen, että käyttäjä saisi aina tallettamaansa summaa suuremman summan lunastaessaan valuuttaansa takaisin.

Älysopimusten tulevaisuus

Lohkoketjuteknologiasta odotetaan tulevan mullistava teknologia lähitulevaisuudessa monilla eri toimialoilla. Lohkoketjujen ohella älykkäät sopimukset voivat muuttaa peliä monilla yhteiskunnan aloilla. Älykkäät sopimukset muuttavat monien asioiden tekemistä ja tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia, joista vielä ei todennäköisesti osata edes unelmoida.

Esimerkiksi kaupankäynti, jossa vaihdetaan hyödykkeiden, kuten talojen, autojen tai osakkeiden omistusoikeutta, tulee muuttumaan älysopimusten myötä. Jatkossa näiden kaupankäynti voidaan tehdä käyttämällä älykkäitä sopimuksia. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa reaalimaailman hyödykkeillä käydään kauppaa lohkoketjussa tokeneilla.

Hyvä esimerkki tästä on, että tulevaisuudessa omistamasi kodin historia- ja omistustiedot olisivat saatavilla lohkoketjussa keskitetyn tietokannan sijaan. Tällöin sinulla olisi lompakkoosi tallennettu token, joka osoittaisi sinut kyseisen kiinteistön omistajaksi.

Älykkäitä sopimuksia tultaneen tulevaisuudessa käyttämään myös vakuutusalalla. Vakuutusalalla päädytään usein tilanteisiin, joissa vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välillä kiistellään korvausvaatimuksesta. Älykkäiden sopimusten avulla tämä menettely voidaan automatisoida kokonaan. Vakuutusyhtiö voi saada enemmän dataa siitä, mitä on tapahtunut, ja sen jälkeen ehdot ja niiden täyttyminen tarkastetaan automaattisesti.

Voit tulevaisuudessa myydä myös autosi käyttämällä älykästä sopimusta. Kun haluamasi määrä Etheriä on lähetetty ilmoittamaasi osoitteeseen, älykäs sopimus muuttaa automaattisesti lohkoketjun tietoja siitä, kuka omistaa ajoneuvon. Kuten tästä huomataan, erilaisia käyttötarkoituksia älysopimuksille on helppo keksiä ja soveltaa eri toimialoilla.