Lohkoketjuteknologioiden ympärillä sattuu ja tapahtuu. Ennätyksellisen suuret investoinnit, kunnianhimoiset suunnitelmat, ja miltei loputon hyödyntämätön potentiaali ovat vauhdittaneet uuden ajan lohkoketjuteknologiaa hyödyntäviä internet-innovaatioita jo toista vuosikymmentä. Itse konsepti sen sijaan on saanut alkunsa jo 30 vuotta sitten.
Monelle tuttu bitcoin-kryptovaluutta ei suinkaan ole ainoa lohkoketjuteknologian hyödyntämistapa. Lohkoketjuteknologiasta puhutaan siis paljon ja sen harteille on asetettu suuret odotukset internet-palveluiden mullistajana, mutta mistä oikein on kyse?
Lohkoketjuteknologian erityisen lyhyt oppimäärä
Lohkoketjuteknologiasta voisi helposti kirjoittaa miltei loputtomasti, sillä kyseessä on alati muuttuva teknologian ala. Lyhyesti lohkoketjusta puhuttaessa kyse on kuitenkin hajautetusta tietokannasta, mihin eri lohkoketjussa tapahtuvat tapahtumat leimataan kronologista järjestystä noudattaen. Lohkoketjun hajautettu luonne tekeekin siitä immuunin väärennyksille, sillä lohkoketjuun kirjattuja tietoja ei ole mahdollista muuttaa jälkikäteen.
OK, pysyin kärryillä. Mihin lohkoketjuja käytetään tänä päivänä?
Lohkoketjuteknologiaa käytetään tänä päivänä varsin kirjavasti. Tunnetuin käyttökohde koostuu kryptovaluuttojen parista, kuten esimerkiksi lohkoketjuteknologian suuren yleisön tietoisuuteen tuoneesta Bitcoinista tai sen kilpailijoista Ethereumista ja Dogecoinista.
Käyttötarkoituksia lohkoketjuteknologialle löytyy kuitenkin myös maksamisen ulkopuolelta. Älysopimuksien, eli ohjelmoitavien sopimuksien, hyötynä on väärentämättömyys ja niinpä älysopimukset ovatkin nopeasti nousseet monen vakuutusyhtiön ja valtion mielenkiinnon kohteeksi. Varsinaisesti valtavirtaan älysopimukset eivät ole vielä kuitenkaan ilmestyneet.
Lohkoketjuteknologia kiinnostaa myös rahoitusalalla. Niin sanotun hajoitetun rahoituksen (engl. decentralised finance tai DeFi) alalla ja lohkoketjuteknologiasta povataankin kivenkovaa kilpailijaa perinteisille pankeille. DeFiin perustuvia teknologioita käytetään tänä päivänä esimerkiksi hajautetun rahoituksen lainauspalveluissa sekä arvopaperikaupassa. Yllä mainitut älysopimukset ovat oleellinen osa hajoitetun rahoituksen toimintamalleja, joten nämä kaksi lohkoketjuteknologian soveltamisalaa täydentävätkin mainiosti toisiaan.
Kryptomaksaminen nettikasinoilla
Internet on pullollaan luotettavia nettikasinoita kuten casino.netbet.fi, eikä nettikasinoiden runsas tarjonta rahapelimarkkinoilla ole mikään ihme, sillä rahapeliala on ottanut monen muun alan tavoin reilun digiloikan fyysisiltä pelipisteiltä internetiin.
Nettikasinoilla suomalaisille pelaajille avautuu varsinainen kasinoviihteen jättikatalogi: tarjolla on tuhansia erilaisia kasinopelejä kuten esimerkiksi kolikkopelejä, pöytäpelejä sekä live casino -pelejä. Osa nettikasinoista tarjoavat pelaajalleen myös kattavan valikoiman urheiluvedonlyöntikohteita eri urheilulajeihin.
Siinä missä kasinopeleistä suomalaiset pelaavat eniten nettikasinoilla kolikkopelejä, urheiluvedonlyönnin kestosuosikkeja ovat vuodesta toiseen olleet vedonlyöntikohteet tuttuihin lajeihin kuten jääkiekkoon, jalkapalloon, moottoriurheiluun ja talviurheiluun.
Vaikka maltalaisilla kasinoilla ei toistaiseksi ole saatavilla kryptomaksuja, on moni EU:n ulkopuolinen nettikasino ottanut ne kuitenkin osaksi maksutapavalikoimaansa.
EU:n ulkopuolisilla lisensoiduilla nettikasinoilla pelatessa kannattaa kuitenkin huomioida se, että pelivoitoista tulee maksaa verot. Niinpä toistaiseksi kasinoviihteen ystävien kannattaakin pysyttäytyä maltalaisten perinteisiä maksutapoja tarjoavien verovapaiden nettikasinoiden parissa.
Virtuaalinen omaisuus
Virtuaalinen omaisuus, kuten esimerkiksi niin sanotut NFT:t (englanniksi non-fungible tokens) ovat tulleet tunnetuksi viime vuosien aikana varsinkin digitaalisen taiteen ja musiikin aloilla. Yksinkertaistetusti NFT:llä voidaan osoittaa jonkin tietyn digitaalisen esineen tai asian omistajuus.
Tulevaisuuden internetin teknologiat, kuten Meta -yhtiön Metaverse tai Decentraland -säätiön Decentraland -virtuaaliympäristöt, ovat kovaa vauhtia tuomassa lohkoketjuteknologiaa, kryptomaksamista ja virtuaalisen omaisuuden omistajuuden konseptia valtavirtaan. Näissä palveluissa kun käyttäjän on mahdollista omistaa vaikkapa virtuaalisia vaatteita ja kiinteistöjä. Parhaiten näitä virtuaaliympäristöjä voisikin kuvailla fyysisen todellisuuden jatkeina.
Meta:n Metaversen ja Decentraland -säätiön Decentralandin kaltaiset virtuaaliympäristöt ovat toistaiseksi pienen, mutta innokkaan teknologiaharrastajaporukan alustoja, mutta neljännen teollisen vallankumouksen (4IR) myötä tulemme ennemmin tai myöhemmin näkemään tämänkaltaiset virtuaaliympäristöt osana päivittäistä elämäämme joko työn tai vapaa-ajan merkeissä.
Varsinainen lohkoketjuvallankumous on vielä edessä
Vaikka lohkoketjuteknologiaa hyödyntäviä aloja ja käyttökohteita on olemassa jo nyt varsin sankoin määrin, eivät ne ole kuitenkaan vielä toistaiseksi lyöneet itseään läpi valtavirtaan suuren yleisön suosikeiksi. Lohkoketjuteknologia ja sen käyttökohteet kehittyvät ja lisääntyvät kuitenkin ennätysnopeaan tahtiin, joten lohkoketjuvallankumousta tuskin tarvitsee odottaa enää kovin kauaa. Kuten vanha sanonta sanoo: Roomaa ei rakennettu päivässä.