Mikä on webhotelli? Aloittelijan opas web hosting -palveluun

Webhotelli on palvelu, joka tarjoaa verkkosivustollesi tilan internetissä: se säilyttää sivuston tiedostot palvelimella, joka on jatkuvasti verkossa, jotta kuka tahansa voi avata sivustosi selaimella mihin aikaan tahansa. Jos verkkotunnus (esimerkiksi yrityksesi.fi) on sivuston osoite, webhotelli on se tontti ja talo, jonka osoite osoittaa. Tässä oppaassa käydään selkokielellä läpi, mitä webhotelli tarkalleen on, mitä se sisältää, millaisia tyyppejä on olemassa, paljonko se maksaa ja miten otat sellaisen käyttöön.

Mitä webhotelli oikeastaan tarkoittaa?

Verkkosivusto koostuu tiedostoista – HTML-sivuista, kuvista, tyylitiedostoista ja koodista. Nämä tiedostot pitää tallentaa jollekin tietokoneelle, joka on koko ajan käynnissä ja kytketty internetiin. Tällaista aina verkossa olevaa tietokonetta kutsutaan palvelimeksi (engl. server). Palvelin ottaa vastaan selainten pyynnöt ja lähettää sivuston sisällön takaisin käyttäjän laitteelle.

Omalla kotikoneella sivuston pitäminen olisi epäkäytännöllistä: kone pitäisi jättää päälle ympäri vuorokauden, sen pitäisi kestää suuri kävijämäärä ja sillä pitäisi olla pysyvä osoite verkossa. Siksi sivustot säilytetään erillisillä, tähän tarkoitukseen rakennetuilla palvelimilla. Webhotelli (englanniksi web hosting) on juuri tämä palvelu: vuokraat tilaa palvelinten ammattiylläpitäjältä, joka huolehtii laitteista, verkkoyhteyksistä ja perusylläpidosta puolestasi.

Webhotelli, verkkotunnus ja palvelin – miten ne liittyvät toisiinsa?

Aloittelijat sekoittavat usein nämä kolme asiaa. Ne ovat erillisiä, mutta toimivat yhdessä:

• Verkkotunnus (domain) on sivuston muistettava osoite, esimerkiksi yrityksesi.fi. Se on nimi, jonka kirjoitat selaimeen.
• Webhotelli on fyysinen tila palvelimella, jonne sivuston tiedostot tallennetaan.
• DNS (Domain Name System) on internetin ”puhelinluettelo”, joka yhdistää verkkotunnuksen oikean palvelimen IP-osoitteeseen. Kun joku kirjoittaa osoitteesi selaimeen, DNS-kysely ohjaa pyynnön siihen webhotelliin, jossa sivustosi sijaitsee.

Toisin sanoen tarvitset yleensä sekä verkkotunnuksen että webhotellin. Monet palveluntarjoajat myyvät molempia samassa paketissa, mutta ne voi myös ostaa eri paikoista. Suomessa .fi-päätteiset verkkotunnukset rekisteröidään verkkotunnusvälittäjän kautta, ja rekisteriä hallinnoi viranomainen Traficom. Jos haluat tietää lisää, lue erillinen oppaamme fi-verkkotunnuksen rekisteröinnistä.

Mitä webhotelli sisältää?

Webhotellipaketit eroavat toisistaan sisällön ja rajoitusten osalta. Nämä ovat yleisimmät osat, jotka kannattaa tarkistaa:

• Levytila: kuinka paljon tallennustilaa saat sivuston tiedostoille, sähköposteille ja tietokannoille. Pienelle sivustolle muutama gigatavu riittää yleensä hyvin.
• Siirtomäärä (kaistanleveys): kuinka paljon dataa sivusto saa siirtää kävijöille kuukaudessa. Monilla tarjoajilla tämä on nykyään rajoittamaton tavallisessa käytössä.
• Tietokannat: esimerkiksi MySQL-tietokannat, joita sisällönhallintajärjestelmät kuten WordPress tarvitsevat sisällön tallentamiseen.
• Sähköpostitilit: mahdollisuus luoda osoitteita omalla verkkotunnuksella, esimerkiksi [email protected].
• SSL-sertifikaatti: salaa liikenteen selaimen ja palvelimen välillä ja tuo osoitteen eteen https-lukon. Lue tarkemmin SSL-sertifikaatista ja sen merkityksestä.
• Hallintapaneeli: selainpohjainen työkalu, jolla hallitset tilejä, tiedostoja ja asetuksia ilman komentorivin käyttöä. Yleisin on cPanel-hallintapaneeli.
• Varmuuskopiot: automaattiset varmuuskopiot, joiden avulla sivuston saa palautettua ongelmatilanteessa.
• Tuki: asiakaspalvelun saatavuus ja kieli – suomenkielinen tuki on monelle aloittelijalle arvokas etu.

Webhotellityypit

Kaikki webhotellit eivät ole samanlaisia. Tyypit eroavat siinä, miten palvelimen resurssit jaetaan ja kuinka paljon hallintaa ja tehoa saat. Tärkein jako on jaetun ja oman palvelimen välillä.

Jaettu webhotelli (shared hosting)

Yleisin ja edullisin vaihtoehto. Useat sivustot käyttävät samaa palvelinta ja jakavat sen resurssit, kuten prosessoritehon ja muistin. Sopii hyvin pienille ja keskisuurille sivustoille, joilla ei ole poikkeuksellisen suurta kävijämäärää. Haittapuolena on, että toisen saman palvelimen sivuston äkillinen kuormitus voi hetkellisesti hidastaa omaa sivustoasi.

WordPress-webhotelli (hallinnoitu hosting)

Jaettua webhotellia muistuttava palvelu, joka on viritetty erityisesti WordPressille: palveluntarjoaja hoitaa päivitykset, varmuuskopiot ja suorituskyvyn optimoinnin. Hyvä valinta, jos haluat keskittyä sisältöön tekniikan sijaan. Aiheesta on oma WordPress-webhotellin oppaamme.

VPS eli virtuaalipalvelin

VPS (Virtual Private Server) on yksittäiseltä fyysiseltä palvelimelta lohkottu virtuaalinen osa, jolla on omat, varatut resurssinsa ja usein oma IP-osoite. Se tarjoaa enemmän tehoa ja hallintaa kuin jaettu webhotelli, mutta vaatii hieman enemmän teknistä osaamista. Vertailemme vaihtoehtoja tarkemmin jutussa virtuaalipalvelin vai webhotelli.

Dedikoitu palvelin

Kokonainen fyysinen palvelin vain sinun käyttöösi. Tarjoaa suurimman tehon ja vapauden, mutta on kallein ja vaatii eniten osaamista. Sopii suurille sivustoille ja vaativille sovelluksille.

Pilvipalvelu (cloud hosting)

Resurssit tulevat useilta yhteen liitetyiltä palvelimilta, jolloin tehoa voi skaalata joustavasti kävijämäärän mukaan. Maksat usein todellisen käytön perusteella. Hyvä vaihtoehto sivustoille, joiden liikenne vaihtelee voimakkaasti.

Paljonko webhotelli maksaa?

Hinta riippuu tyypistä, resursseista ja palveluntarjoajasta. Seuraavat ovat suuntaa antavia kuukausihintoja, eivät tarkkoja tarjouksia – vertaile aina ajantasaiset hinnat tarjoajan omilta sivuilta:

• Jaettu webhotelli: tyypillisesti muutamasta eurosta noin 15 euroon kuukaudessa.
• Hallinnoitu WordPress-hosting: yleensä noin 10–40 euroa kuukaudessa.
• VPS: noin 5 eurosta useisiin kymmeniin euroihin kuukaudessa resurssien mukaan.
• Dedikoitu palvelin: yleensä kymmenistä satoihin euroihin kuukaudessa.

Huomaa, että halvin paketti ei aina ole edullisin: tarkista, sisältyvätkö verkkotunnus, SSL-sertifikaatti ja varmuuskopiot hintaan vai laskutetaanko ne erikseen. Usein ensimmäisen vuoden tarjoushinta nousee uusittaessa, joten vertaa myös jatkohintaa. Oppaassamme luotettavan webhotellin valinnasta käydään kriteerit läpi tarkemmin.

Näin otat webhotellin käyttöön

Sivuston julkaiseminen etenee aloittelijalla yleensä näin:

1. Valitse verkkotunnus ja tarkista sen saatavuus. Pidä nimi lyhyenä ja helposti muistettavana.
2. Valitse webhotellityyppi sivuston tarpeiden mukaan. Useimmille aloittelijoille jaettu webhotelli tai WordPress-hosting riittää.
3. Tilaa paketti palveluntarjoajalta. Voit usein rekisteröidä verkkotunnuksen samalla.
4. Osoita verkkotunnus webhotelliin asettamalla DNS- eli nimipalvelinasetukset. Jos ostat molemmat samasta paikasta, tämä on usein valmiina.
5. Siirrä sivuston tiedostot palvelimelle hallintapaneelin tai FTP-yhteyden kautta tai asenna esimerkiksi WordPress yhdellä napsautuksella.
6. Ota SSL käyttöön, jotta osoitteesi toimii https-muodossa.

Yleisimmät virheet webhotellia valitessa

• Pelkän hinnan tuijottaminen: liian niukka paketti voi hidastaa sivustoa tai loppua kesken.
• Varmuuskopioiden unohtaminen: varmista, että palvelu tekee varmuuskopiot – tai tee ne itse säännöllisesti.
• Jatkohinnan huomiotta jättäminen: halpa aloitushinta voi moninkertaistua ensimmäisen kauden jälkeen.
• Tuen laadun sivuuttaminen: ongelmatilanteessa nopea ja omakielinen tuki säästää aikaa ja hermoja.
• Väärä palvelintyyppi: valitse tarpeen mukaan – jaettu webhotelli pienelle sivustolle, tehokkaampi ratkaisu vasta kun kävijämäärä kasvaa.

Tietoturva ja webhotelli

Hyvä webhotelli huolehtii osasta tietoturvaa puolestasi, mutta vastuu jakautuu. Palveluntarjoaja vastaa palvelinten ja verkon suojauksesta, kun taas sinä vastaat oman sivustosi päivityksistä, salasanoista ja sisällöstä. Kiinnitä huomiota näihin:

• SSL-salaus on nykyään perusvaatimus jokaiselle sivustolle.
• Säännölliset varmuuskopiot mahdollistavat palautuksen murron tai virheen jälkeen.
• Ajan tasalla olevat ohjelmistot: pidä WordPress, teemat ja lisäosat päivitettyinä.
• Vahvat salasanat ja kaksivaiheinen tunnistautuminen hallintapaneeliin ja sivuston kirjautumiseen.

Kenelle webhotelli sopii?

Webhotellia tarvitsee käytännössä jokainen, joka haluaa julkaista oman verkkosivuston omalla verkkotunnuksella: yrittäjät ja pienyritykset, yhdistykset, bloggaajat, verkkokauppiaat ja harrastesivustojen tekijät. Aloittelijalle ja useimmille pienille sivustoille jaettu webhotelli tai hallinnoitu WordPress-hosting on järkevin lähtökohta – se on edullinen, helppokäyttöinen eikä vaadi teknistä erikoisosaamista. Tehokkaampaan VPS- tai pilviratkaisuun kannattaa siirtyä vasta, kun sivuston kävijämäärä tai tekniset vaatimukset sitä edellyttävät.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Tarvitsenko webhotellin, jos minulla on jo verkkotunnus?

Kyllä. Verkkotunnus on vain sivuston osoite; se ei sisällä tilaa sivuston tiedostoille. Tarvitset erikseen webhotellin, jossa sivusto varsinaisesti sijaitsee. Verkkotunnus ohjataan osoittamaan webhotelliin DNS-asetuksilla.

Mitä eroa on webhotellilla ja verkkotunnuksella?

Verkkotunnus on sivuston nimi eli osoite, jonka kirjoitat selaimeen. Webhotelli on se palvelintila, jonne sivuston sisältö tallennetaan. Yksinkertaisimmillaan: verkkotunnus on osoite, webhotelli on talo kyseisessä osoitteessa.

Voiko webhotellin vaihtaa myöhemmin?

Kyllä. Sivuston ja sähköpostit voi siirtää toiselle palveluntarjoajalle, ja moni tarjoaja auttaa siirrossa. Verkkotunnus säilyy samana; vain sen nimipalvelinasetukset muutetaan osoittamaan uuteen webhotelliin.

Onko ilmaisia webhotelleja olemassa?

Ilmaisia webhotelleja on, mutta niissä on yleensä rajoituksia: mainoksia, niukat resurssit, ei omaa verkkotunnusta ja vähäinen tuki. Ne sopivat kokeiluun ja opetteluun, mutta vakavaan tai ammattimaiseen käyttöön kannattaa valita maksullinen palvelu.

Kuinka paljon levytilaa tarvitsen?

Tavalliselle esittely- tai yrityssivustolle muutama gigatavu riittää yleensä hyvin. Kuvapainotteinen sivusto tai verkkokauppa tarvitsee enemmän. Monissa paketeissa levytilaa voi kasvattaa myöhemmin tarpeen mukaan, joten tilaa ei tarvitse arvioida liian tarkasti etukäteen.